maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ilmari Kianto: Punainen viiva

Viimeisen taiston verenkarvaiset alkumetrit




   
Punaisessa viivassa Ilmari Kianto kuvaa Kainuun korvessa, Korpiloukon mökissä asuvien Topi ja Riika Romppaisen valmistautumisesta ensimmäisiin eduskuntavaaleihin – verenkarvaisen punaisen viivan vetoon. Kirja on kuvaus köyhälistön karusta elämästä metsän ja luonnon keskellä. Jossa he elävät torakoiden lailla lukutaidottomina ja sivistymättöminä luonnon ja rikkaiden armoilla.

Kirja on aikalaiskuvaus köyhälistön yhteiskunnallisen heräämisen alkutaipaleesta ja sosiaalidemokraattien matka-agitaattorien kampanjoinnista. On erityisen mielenkiintoista, että Kianto ei kirjaa kirjoittaessaan tiennyt, mikä näiden vaalien vaikutus lopulta oli ja millä voimalla tämä herätetty viha purkautui kymmenisen vuotta myöhemmin.

Kuin talviunta nukkuva karhu kääntää kylkeään, niin koittaa uusi kevät ihmiskunnan historiassa, kun kaikki veronsa maksaneet täysi-ikäiset kansalaiset, jopa naiset, pääsevät äänestämään, ensimmäisinä maailmassa. Kuin koirat haukullaan ilmoittavat talven selän taittuneen, on myös Suomen kansaan kylvetty vähitellen leviävän muutoksen siemen. 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.